Tässä parisen viikkoa sitten kävelin verenluovutuspaikan ohi ja muistin taas että sellaistakin voi ja olisi jopa suotavaa tehdä. Jotenkin kynnys mennä yksin oli kuitenkin liian suuri ja päädyinkin kirjastoon sen sijaan. Jäin kuitenkin miettimään asiaa ja tänään kun huomasin facebookissa statuksen verenluovutusseurasta ilmoittauduin heti! Siis miten sopivaa! Sovittiin treffit Sanomatalon verenluovutuspisteeseen muutaman tunnin päähän ja voi vitsi että se oli kiva paikka! No siis ainakin niin kiva mitä nyt verenluovutuspaikka voi olla :D
Verenluovutuksessahan on sellainen
luontaisetu,että siellä saa sitten samalla syödäkseen jotain pientä.
Tiesin heti,että pidän tuosta paikasta, kun jo tiskillä oli iso astia
karkkia :P Tuolla oli tarjolla myös kolmea eri sorttia kolmioleipiä, mehu- ja kahvikoneet, kivennäisvesipulloja, salaattiannoksia rasioissa, eri makuisia dominokeksejä (koita siinä nyt huomaamattomasti valita mintunmakuisia, kun oot melkein 30v), hedelmiä ja JÄÄTELÖJÄ!
Tiukkaa teki,että ennen luovutusta söin vaan yhden karkin mutta onnistuin!
Ensin siellä täytetään pieni kysely. Kyselyssä kysytään terveyteen liittyviä seikkoja kuten mm. onko käyttänyt steroideja tai piikittänyt huumaavia lääkkeitä ilman reseptiä, asunut Briteissä yli 6kk silloin kun siellä oli hullunlehmäntautia, onko puoliso harrastanut homoseksiä tai ehkä käynyt maksullisissa naisissa. En tiedä kuinka moni mies muuten mainostaisi puolisolleen,että ainiin kultu, kävin muuten huorissa, joten et voi luovuttaa verta, vaikka olisikin käynyt..
Kyselyn jälkeen mennään hoitsun kanssa huoneeseen mittaamaan hemoglobiini, joka mulla oli mukavat 135! Sitten odottelemaan kutsua pedille. Mulla on ilmeisesti hyvät verisuonet, kun hoitajat poikkeuksetta kehuvat niitä verta ottaessaan. Piikki sisään ja 6,5minuuttia myöhemmin olin täyttänyt kansalaisvelvollisuuteni ja sain siirtyä pöydän ääreen. Vedin kyllä sokeriöverit, hoitaja kehoitti istumaan paikallaan ettei ala pyörryttää ja minähän istuin. Ja söin. Kolmioleivän, 4 dominoa, jäätelön, pari kuppia kaakaota.. Nam! :D
Kolmen kuukauden päästä saa mennä uudestaan, jospa sitä tällä kertaa ei tulisi niin pitkää taukoa kuin viimeksi. Muistelin,että kävin kolmisen vuotta sitten mutta paperissa luki vuosiluku 2006. Hups.. Verenluovutus on kuitenki todella helppo tapa auttaa ja nyt on pakko skarpata tuon suhteen. Lisäksi löysin tälläisenkin lupauksen, ei paha ;D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti